Vähän funktionaalista lääketiedettä

HAKEMISTO

 Huolimatta lääketieteen edistyksestä, on edelleenkin pitkäaikaisia sairauksia ja pienempiä vaivoja. Ympäristö ja elämäntavat suurimmaksi osaksi ja perintötekijät vain osittain vaikuttavat millaiseksi yksilön terveys muodostuu. Usein tavanomainen lääkinnällinen hoito keskittyy oireiden ja äkillisten sairauskohtausten hoitamiseen kuin pitkäaikaissairauksien syiden selvittämiseen. Funktionaalinen lääketiede (käytetään tässä jatkossa lyhennettä FL) tarjoaa lisää tieteellisiä välineitä sairauden syiden paljastamiseen. Ravitsemusasiantuntija Jeffrey Bland sepitti termin funktionaalinen lääketiede vuonna 1993 ja sen opinkappaleet muotoutuivat 2000-luvun vaihteessa, kun Archibald Garrod havaitsi, että synnynnäiset aineenvaihdunnan häiriöt voitiin ruokavaliolla muuttaa. Luonnon- tai kansanparannus pyrki tukemaan elimistön kykyä parantaa itsensä ravitsemus- ja elämän tapojen muutoksilla yhdessä täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen avulla. Mutta uusien lääkehoitojen ja tekniikkojen kehittyessä yhdessä yhteiskunnallisten ja poliittisten muutosten kanssa johti luonnonparannuskeinojen kieltämiseen. Tutkimus luonnonmukaiseen parantamiseen jatkui ja yksi tulos oli FL. Siinä on tehty useita vuosia perustutkimusta, että voitaisiin tarjota turvallisia ja tehokkaita vaihtoehtoja monimutkaisten pitkäaikaissairauksien kliiniselle hoidolle. FL menee perusteissaan pikemmin elinten toimintojen arviointiin kuin tautioppiin. FL keskittyy palauttamaan tasapainon viallisesti toimivaan järjestelmään tutkimalla ja korjaamalla perusteellisesti taustalla olevat epätasapainot. FL lähestyy kokonaisvaltaisemmin, pitkäjänteisemmin ja potilaskeskeisemmin kuin nykyisin lääkärinhoidossa käytössä oleva äkillisen hoidon malli. FL katselee potilaan terveyttä geneettisten, psykososiaalisten, tautifysiologisten ja ympäristötekijöiden välisten vuorovaikutuksien järjestelmänä.

Hoidossa ovat FL:ssä seuraavat periaatteet:

1. Asiakkaan yksilöllisyys
2. Lieviä oireita ei pidä vähätellä
3. Kokonaisvaltainen näkemys - kaikki vaikuttaa kaikkeen.
4. Terveys on positiivista elinvoimaa.

FL auttaa elimistöä parantamaan itse itsensä hyväksi koetuilla sekä vanhoilla vaihtoehtoisilla että koululääketieteen keinoilla. FL selvittää sairauden syyn. Tieteellisiä tutkimusalueita, jotka myötävaikuttavat funktionaaliseen lääketieteeseen ovat genetiikka, gastroenterologia (vatsa-suolistotautioppi), endokrinologia (umpieritystä tutkiva tiede), ympäristötoksikologia (myrkkyoppi), psykologia, immunologia, luonnonlääketiede, ravitsemustiede ja yrttilääketiede. Ensin keskitytään sairaanhoidollisiin epätasapainoihin, psyykkisiin prosesseihin, ympäristön vaikutuksiin ja geneettisiin taipumuksiin. Vaikka tunnettu diagnoosi on hyödyllinen, sairaus ja muut epätasapainot voidaan ehkäistä keskittymällä ensiksi elimistön toimivuuteen (engl. functionality).

Ympäristön syötöt sisältävät tasapainoisen ravitsemuksen säännöllisen liikunnan kanssa. Kohtuullinen liikunta vaikuttaa sairauden kulkuun vaikuttamalla geenien ilmentymään, mikä johtaa muutokseen kuinka kehon sisäinen maasto reagoi. Liikunta lisää verenkiertoa ja imunesteen virtausta ruumiissa, täten se vähentää myrkkyjen kasaantumista, mikä voisi edelleen vahingoittaa soluja. Samalla tavalla liikunnan puutteen seurauksena on geenien ilmentymä, mikä voi laukaista sairauksia ja lisätä myrkyllisyyttä ja tehottomuutta yleisesti ruumiin toiminnoissa. Kohtuullista liikuntaa on päivittäinen kävely, uinti jne.

Me olemme mitä syömme. Tehdasvalmisteinen ruoka, joka koostuu yksinkertaisista hiilihydraateista (valkoisista jauhoista ja sokerista) riisuttuna ravinteista ja lisättynä keinotekoisilla aromeilla, väriaineilla, hormoneilla, kemiallisilla säilöntäaineilla ja ravinteilla, lisää rasvan kertymistä elimistöön. Onneksi nykyisin voimme ostaa terveellisempää, ravintorikkaampaa, täysruokaa, joka on tasapainossa monimutkaisista hiilihydraateista, valkuaisaineista, vapaista hormoneista, antibiooteista ja säilöntäaineista. On dokumentoitu eduista, jotka myötävaikuttavat oikeaan syövän, liikalihavuuden, autoimmuunisairauksien, diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon, kun poistetaan ruokavaliosta houkuttelevasti pakatut valkoinen vehnä, luonnottomat ruoat. Ruoka on tärkeä terveydessä, koska ruoka kommunikoi biologisen vasteen geenien viestintäjärjestelmässä. Lähettääkö ruokasi sairautta vai terveyttä edistäviä viestejä, jotka vähentävät tulehdusta, vahvistavat myrkkyjen poistoa, varaavat ravinteita tehokkaaseen aineenvaihduntaan, lisäävät käytettävissä olevan energian määrää ja vaikuttavat oikeaan hormonieritykseen? On olemassa laboratoriokokeita, jotka paljastavat erilaiset epätasapainot ja ravinnevajaukset, ne mittaavat solujen ravinteiden ottoa ei vain veressä olevia määriä. Oikea ruokavalio on kauaskantoinen estämään DNA-vaurioita, korjaamaan geneettisiä virheitä aineenvaihdunnassa, jotka aiheutuvat entsyymivajauksesta. Oikea ruokavalio antaa rakennusaineita uusiutumiseen ja vähentää solukuolemia, jotka aiheutuvat oksidatiivisestä stressistä. Vaikka on mahdotonta parantua ja ylläpitää terveyttä ilman ravitsemuksen tasapainoa, ravitsemuksen ja elämäntyylin muutokset ovat eniten vastustettuja hoitomuotoja kaikilla potilailla. Lisäravinteiden käyttö on vain pieni osa, kun halutaan saavuttaa ravitsemuksen tasapaino. Kuten näkyy matriisista, ruokavalion, ravitsemuksen ja muiden järjestelmien välillä on keskinäinen riippuvuus. Esim. mahasuolistokanavan epätasapainolla on vastavaikutus ravitsemuksen myötävaikutukselle terveyteen.

Energian tuotanto ja oksidatiivinen stressi on seuraava askel, kun me siirrymme myötäpäivään matriisissa. Huolehtimalla energiatuotannon sivutuotteista – oksidatiivisestä stressistä (Oksidatiivinen stressi on biologisen järjestelmän kokema tila hapen läsnä ollessa, jolloin on epätasapaino oksidanttien ja anti-oksidanttien välillä), antioksidanttipuolustuksesta ja hapetusvaurioiden korjaamisesta – voi vapauttaa energiaa ja edistää paranemista. Ravinteiden muuttaminen energiaksi saadaan aikaan hapetuksella (oksidaatiolla). Väsymys on seurausta vähentyneestä energian tuotannosta ja vähentyneestä hapetussisällöstä, mikä aiheuttaa kasvavaa oksidatiivistä stressiä. Tähän epätasapainoon myötävaikuttaa riittämätön kuona-aineiden poisto ja immunologinen vaste. Oksidatiivistä stressiä lisää glukoosin runsaus ja se johtaa vähentyneeseen immuunivasteeseen. Se voi johtaa myös insuliiniresistenssiin, mikä voi edelleen johtaa syndrooma X:ään tai metabooliseen oireyhtymään. X-oireyhtymässä on kohonnut kolesteroli, kohonnut verenpaine, vyötärön ympärysmitan kasvu ja diabetes. Sopimaton glykeeminen kontrolli on myös myötävaikuttava tekijä polysystiseen munasarjan sairauteen (PCOS) ja nuoruuden lihavuuteen. Nämä asianhaarat aiheuttavat suoraan enemmän tulehdusta ja tartuntaherkkyyttä. On olemassa laboratoriomittauksia, jotka ilmaisevat oksidatiivisen stressin tason ja lisäksi DNA-vauriot ja myrkyttyneisyystason.

Detoksifikaatio ja biotransformaatio, on seuraava pysähdys FL matriisissa, ne lisäävät energian tuotantoa vapauttamalla resurssit, joita tarvitaan energian valmistukseen. Lisäys hormonitasapainoon sopivalla kilpirauhasen toiminnalla lisää kehon aineenvaihduntaa ja energiantuotanto lisääntyy ja samanaikaisesti väsymys vähenee. Seuraavaksi anti-oksidanttien sopiva lisäys joko ruoalla tai lisäravinteilla vähentävät oksidatiivisia vaurioita ja samanaikaisesti energia lisääntyy.

Detoksifikaatio on aineenvaihdunnallinen prosessi ruumiissa, mitä entsyymit helpottavat ja mikä muuttaa myrkyt vähemmän myrkyllisiksi ja helposti kehosta poistettaviksi aineiksi. Biotransformaatio on ruumiin entsyymien käyttö, joka aiheuttaa sarjan kemiallisia muutoksia yhdisteessä, erityisesti lääkkeessä, muuttamalla lääkkeen toiseksi yhdisteeksi mitä lääke oli nautittaessa. Lääkkeiden ja myrkkyjen prosessointi kehossa on hyvin samankaltainen. Avaintekijät detoksifikaatioon ja biotransformaatioon ovat sopivien entsyymien riittävä läsnäolo, niin että kemialliset muutokset tapahtuvat. Jos entsyymejä ei ole riittävästi, tuloksena on lisääntynyt myrkyttyneisyys, mikä lisää soluvaurioita. Tätä kuvaa parhaiten Parkinsonin tauti, mikä lisääntyy 70 % tuholais- ja rikkaruohomyrkkyjen käytöstä. Nämä myrkyt ovat samanlaisia lääkkeiden sivuvaikutusten kanssa. Jos biotransformaatio on epätäydellinen tai puuttuu kokonaan entsyymien puuttumisen johdosta, tuloksena on epätoivotut lääkkeiden sivuvaikutukset ja merkit myrkyttyneisyydestä.

Entsyymien vaihtelun saa alkuun DNA:n geneettinen rakenne. Laaja geneettisen koodin tutkimustyö on antanut valaistusta geenien ilmentymien kaksinaisuuteen. Eri viestittäjät, jotka kuljettavat informaatiota kauttaaltaan koko kehossa, kytkevät päälle ja pois DNA:n geenejä. Henkilöllä voi olla tasapainossa oleva ja terve sisäinen ympäristö tai se voi olla vajaaravittu ja tulehtunut. Potilas kontrolloi sisäistä ympäristöä.

Hyvä esimerkki sisäisen ympäristön vaikutuksesta on selkärankahalkio syntymävikana, mikä on synnynnäinen poikkeavuus, jossa selkäranka on epämuodostunut ja siitä puuttuu suojaavat luuston ja pehmeän kudoksen peitteet. Tämän vajauksen riskiä vähentää huomattavasti foolihapon ja B-vitamiinien tasojen lisääminen ennen sikiämistä. Foolihapon puute ei vaikuta samoin kaikkiin naisiin, mikä kuvastaa geenien ilmentymien yksilöllisyyttä.

Kun tiedetään, että (1) määrätyt entsyymit ovat avainasemassa detoksifikaatioon, (2) entsyymit kytketään päälle ja pois DNA:n geneettisellä koodauksella ja (3) DNA:n ilmentymää voidaan muuttaa syötöllä sisäiseen ympäristöön, siitä seuraa että (4) detoksifikaatio riippuu erittäin paljon siitä kuinka me hoidamme sisäistä ympäristöämme.

Myrkkykuorma on kemikaalien tai molekyylien, jotka ovat vieraita biologiselle järjestelmällemme, kerääntymisien yhteissumma. Myrkkyjä voidaan saada ulkoisesti kemikaaleista ympäristössä, kuten elohopea- ja petrokemian tuotteista ja/tai niiden lähde voi olla sisäinen ruoista, lääkkeistä tai lisäravinteista, jota me otamme.

Keinot elähdyttääksemme myrkkyjen poiston kulkureittejä alkavat laboratorioarvioinneilla maksan vaiheen I ja II detoksifikaatio profiililla. Tämä informaatio yksilöllisen detoksifikaation ja biotransformaation geneettisen koodauksen kanssa antaa tiekartan myrkkykuorman vähentämiselle ja lisää myrkkyjen poistoprosesseja.

Kuten FL matriisissa on esitetty, detoksifikaatio ja oksidatiivinen stressi ovat läheisesti kytkennässä. Toisen parantaminen johtaa tavallisesti toisen parantumiseen. Sisäisen ympäristön hoitaminen sopivalla ruokavaliolla ja ravitsemuksella vaikuttaa suuresti geneettisen DNA:n viestitykseen. Vielä matriisin loppukohtien välinen kytkentä on osana pelissä. Esimerkiksi, kun on epätasapaino suolistofloorassa (mikä aiheuttaa turvotusta, hiivasienitulehdusta tai vuotavan suolen oireyhtymää), mahasuolistokanava voi lisätä myrkkykuormaa imemällä myrkkyjä läpi ruuniin muista elävistä organismeista.

Hormonaalinen ja hermovälittäjäaineiden epätasapaino on osoittaja umpirauhasjärjestelmän epätasapainosta. Umpirauhasjärjestelmä (endokriininen järjestelmä) on kehon ohjausjärjestelmä, joka ylläpitää vakaana sisäistä ympäristöä tuottamalla kemiallisia säätelyaineita, hormoneja ja hermovälittäjiä (aivokemiaa). Umpirauhasjärjestelmä reagoi joko aistien syöttötiedoilla aivojen kautta tai suoraan ympäristön tai ruoan altistamina. Ympäristöaltistusta välittävät immuuni- ja ruoansulatusjärjestelmät. Kaikkien FL-matriisissa olevien tekijöiden dynaaminen vuorovaikutus vaikuttaa tasapainoon tai epätasapainoon umpirauhasjärjestelmässä, joka antaa signaalit viestittäjäkemikaalien synteesiin ja eritykseen soluille kautta ruumiin.

Tasapaino tai epätasapaino ovat yhteydessä positiiviseen ja negatiiviseen aistininformaatioon. Positiivinen aistinvaste enentää kasvua ja solujen uusiutumista. Tämä myötävaikuttaa energiaan, immuunijärjestelmään ja elinvoimaan. Positiivinen aistinvaste on yhteydessä tasapainoiseen insuliinihormonitasoon, millä on rakennusaineenvaihdunnallinen vaikutus anabolisiin hormoneihin, kuten kasvu-, kilpirauhas-, naisen ja miehen sukupuoli- ja DHEA-hormoneihin. Negatiivinen aistinvaste on myös yhteydessä kortisoli- ja adrenaliini-hormoneihin, mitkä johtavat stressiin mukautumiseen ja ruumiin vasteeseen.

Hormoniviestitysjärjestelmä vaikuttaa kaikkiin ruumiin toimintoihin, glukoosiaineenvaihdunnasta, tulehdusreaktioihin ja älyllisiin voimavaroihin. Kaikki hormonit toimivat yhdessä ja luovat terveyden sopusoinnun. Tarvitaan tutkimuksia umpirauhasjärjestelmän epätasapainon syihin. Yksinkertainen hormonien korvaaminen ilman harkintaa tästä prosessista voi johtaa epätasapainoon, mikä luo uusia terveysriskejä ja komplikaatioita. Laboratoriollisella ja kliinisellä ymmärtämisellä yksilön tilanteesta on erittäin suuri merkitys oikean hoidon kannalta. Ottamalla selvää yksilön hormonivaihteluista, tutkimalla solujen herkkyydet hormoniviesteihin, kuljetuksen sitoutumisvalkuaisaineiden saatavuus ja reseptorikohtien detoksifikaatiokapasiteetti ovat tekijöitä, kun harkitaan hormonitasapainon palauttamista turvallisesti. Seuranta-arviointeja tarvitaan ajan kuluessa myös yksilöllisiin muutoksiin vasteissa.

Mieli ja henki (sielu) ovat tärkeässä osassa fyysisessä terveydessä. Jopa suurimpien epäilijöiden on nyt myönnettävä, että on runsaasti todisteita tarkoin tieteellisin termein, että mielen toiminnot todella vaikuttavat kehon terveyteen ja sairaus ruumiissa voi vaikuttaa meidän mieleemme ja tunteisiimme molekyylien ja hermoreittien kautta.

Mieli ja henki on erittäin tärkeä voittaaksemme syöpää kuten myös esim. Lymen tautia. (Lymen tauti on puutiaisen piston levittämän spirokeetan aiheuttama sairaus, aluksi tulee häränsilmäihottuma, myöhemmin kasvohalvausta, keskushermoston, suurten nivelten, sydämen, ihon ja silmän oireita.) FL tunnistaa tunteiden, henkisten ja hengellisten tekijöiden vaikutukset terveyteen, kaikkiin muihin matriisin kohteisiin.

Neurotiedemiehen Candace Pertin uraauurtava työ julkaistiin vuonna 1993, joka määrittää fyysiset ja molekyylitason ilmentymät näihin aineettomiin terveyden näkökulmiin. ”Meidän on otettava vastuu tavasta kuinka me tunnemme. Huomio, että toiset voivat saada meidät tuntemaan hyvää tai pahaa on epätosi…” Miksi tunnemme tavalla kuin me tunnemme, on tulosta sinfoniasta ja sopusoinnusta omilta tunnemolekyyleiltämme, jotka vaikuttavat kaikkiin elintoimintaopin kohteisiimme.

Mielemme ja henkemme vaikuttavat tunteisiimme, vaikuttamalla suoraan toiminnallisen terveyden stressin välittäjäaineisiin, kuten nähdään immuunijärjestelmän tukahduttamisesta, kortisolitason kohoamisesta ja aivojen ikääntymisestä, mikä on yhteydessä muistin huononemiseen sekä on keskeinen liikalihavuudessa ja tulehdussytokiinien lisääntymisessä aivoissa.

Eräs tunnettu taiteilija vei tämän näkökohdan yhteen teokseensa, hän sanoi: ”Asenteet ovat kaikki kaikessa, poimi yksi hyvä niistä”. Kuinka jokin voi saavuttaa mielen ja hengen tasapainon, on ainutlaatuista jokaiselle yksilölle kuten hänen DNA:kin. Oleellinen merkitys toipumiseen ja terveyden ylläpitämiseen on tiedostaa ja pitää mukana tämä näkökohta muiden näkökohtien kanssa matriisissa.

Rakenteellinen epätasapaino on ratkaiseva esim. Lymen sairaudessa, koska se voi olla tuhoisa lihas-luusto-järjestelmälle. Vaeltava lihas-luukipu on usein ensimmäinen ennustava oire Lymen sairaudesta. Joskus tämä vielä monimutkaistuu autoimmuunisairauden esiintymisellä, joka diagnosoidaan nivelreumaksi. Nivelreuma on yksi yleisestä samannäköisestä Lymen sairauden diagnoosista. FL:n lähestymistapa tulehdukseen on tulehduslääkkeiden vähentämisessä. Kun otetaan huomioon Lymen taudin kompleksisuus, yksilöt tarvitsevat erityistä huomioita, että voidaan vähentää mahdollisimman paljon tulehdukseen vaikuttavia tekijöitä, samalla kun hoidetaan ja tarkkaillaan yleistä terveyden tilaa. Jos vain annetaan lääkkeitä vähentämään tulehdusta, ne voivat tukahduttaa myös immuunijärjestelmän.

Lihasten ja nivelten epämukavuus johtaa suurempaan rakenteelliseen korvautumiseen ja epäsopivaan lihasryhmien käyttöön, jotka myötävaikuttavat lisää liikuntakyvyttömyyteen ja mahdollisiin vammoihin. Pitkäaikainen kipu kehittää myös hermosyntyisen tulehduksen, joka kehittää kroonisen väsymystilan tai fibromyalgian. On olemassa runsaasti vihjeitä siitä että tulehduksellinen nivelsairaus on suorassa yhteydessä tulehdukselliseen suolistosairauteen molempiin suuntiin. Siis niveltulehdus vaikuttaa suolistotulehdukseen ja suolistotulehdus niveltulehdukseen.

Mahasuolistollinen epätasapaino esiintyy ruoansulatuksen ja imeytymisen vajaatoiminnoissa, mitkä johtuvat pääasiassa suolistoflooran epätasapainosta limakalvon eheyden kanssa. Limakalvojen eheyden katkokset johtavat vähentyneeseen ravinteiden saantiin ja immuunijärjestelmän lisääntyneeseen aktivointiin suoliston imukudoksissa (GALT, edustaa 70% immuunijärjestelmästä) ja limakalvon imukudoksissa (MALT). On merkittävästi dokumentoitu lääketieteellisessä kirjallisuudessa yhteyksistä suoliston ja maksan immuunitoimintojen välillä. Esim. kohonnut kilpirauhasen autoimmuniteetti löydettiin keliakia- potilailta.

FL:n menetelmä vahvistamaan suolistoa neljän kohdan ohjelmalla:

1. Poista kaikki tekijät, jotka aiheuttavat suolistolle ahdinkoa. Niihin kuuluvat ruoka-allergiat ja yliherkkyydet, vasta-aineet, taudinaiheuttajamikrobit ja loiset.
2. Anna välttämättömät entsyymit ruoansulatukseen.
3. Istuta suolistoon hyödylliset mikrobit (pre- ja probiootit).
4. Korjaa suoliston limakalvon eheys ravinteilla.

Perustutkimus ja kliininen tarkkailu ovat osoittaneet, että merkittävät viestit, jotka ohjaavat toimintoja, lähetetään suolistosta sen mukaan, miten suolisto on altistettu ruoille ja mikrobiologiselle aktiivisuudelle. Suolisto kääntää viestin, jonka se saa ja lähettää sen muualle ruumiiseen monien välittäjäaineiden erittämisellä, mitkä vaikuttavat suolistosta hyvin kaukana oleviin reseptoreihin. Vaikutus voidaan yhdistää dementiasta sydänverisuonisairauksiin, maksan sairauksiin ja lapsuuden käyttäytymishäiriöihin ja mahdollisesti autismiin.

Yksi kulmakivi monioireisissa sairauksissa kuten Lymen taudissa on voimaperäinen antibioottiterapia, jolla estetään hiivasienitulehdus, josta voi tulla krooninen tila, mikä vaikuttaa tuhoavasti kokonaisterveyteen. Ravitsemusmuutokset vähentämään Candidan kasvua em. neljän kohdan ohjelman kanssa voivat uudelleen saattaa maha-suolistokanavan tasapainoon. Immuunivaste ja tulehdustekijöiden vähentäminen parantaa mahdollisuuksia voittaa Lymen taudin immunologinen hyökkäys.

Vastustuskyvyn ja tulehduksien epätasapaino on etualalla esimerkkinämme olevassa Lymen taudissa. Kattava edeltävien näkökohtien huomioiminen matriisissa huipentuu immuunijärjestelmän tukemiseen solutasolla. Ruokavalion, ravitsemuksen ja liikunnan optimointi, energian tuotannon lisääminen, oksidatiivisen stressin vähentäminen, myrkynpoisto-ohjelmien käyttö, hormonien ja hermonvälittäjäaineiden tasapainottaminen, mukana mieli ja henki, sisällyttämällä rakenteellisia terapioita, optimoimalla maha-suolistoympäristön, johtavat kokonaisstressin vähentymiseen ruumiissa, mikä taas auttaa immuunijärjestelmää vastaamaan tunkeutujiin mm. Lymen taudissa.

Johtopäätös

Ei ole, eikä tule lääkettä, joka voi ohittaa henkilön yksilöllisen DNA:n rakenteen voittamaan sairauden ja edistämään terveyttä. Avaintekijä on kyvyssä tehokkaasti saada ilmentymään DNA:n koodia, joka on meidän sisällämme, ohjataksemme kaikkea väärinkohdentumista, joka aiheuttaa sairauksia lisäämällä sisäisen ympäristön toiminnallisuutta. Kun otamme huomioon kaikki mitkä vaikuttavat terveyteemme, tehtävä terveytemme palauttamiseksi vaikuttaa aluksi ylitsepääsemättömältä. Kuitenkin FL matriisi antaa käytännöllisen tiekartan toipumiseen. Työskentelemällä myötäpäivään matriisin yläosasta, palauta terveytesi yhteistyössä FL:n ammattilaisen kanssa. Yhtenä merkittävänä osana terveyden ylläpidossa ja sairauksista toipumisessa on terveellinen ruokavalio ja sen optimointi yksilöllisesti.

Suomennos, muokkaus ja tiivistely: Veikko Pyhtilä, Lahti, Finland, 2011

Lähde: Institute Functional Medicine